Nopeat tiedonsiirtoyhteydet ja niiden merkitys arjessa – varmuuskopiointi

Kymijoen Kyläkuitu

 

Jokainen meistä muistanee, kuinka vielä 90- luvun loppupuolella televisiossa mainostettiin perinteisiä valokuvaukseen käytettäviä filmejä. Kuuluisin, tai enemmänkin parhaiten ihmisten mieleen jäänyt mainonta kohdistui ”Kodak- hetkiin”, joissa pääosassa oli aina ja poikkeuksetta perhe ja lähimmäiset. Tuolloin valokuvakulttuuri oli suomessa kuitenkin hieman erilaista kuin nykyään. Kuvia otettiin vähemmän ja niitä arvostettiin enemmän. Kuvat kehitettiin liikkeessä maksua vastaan, niitä kehystettiin tai laitettiin valokuva-albumeihin joita voitiin sitten yhdessä perheen kanssa katsella vuosien ja vuosienkin jälkeen.

Valokuvaus on kuitenkin kokenut suunnattomia muutoksia sitten kodak- päivien ja kohtuulaadukkaan digikameran saa vain joillain kymmenillä euroilla. Tämän seurauksena se kuuluu melkolailla jokaisen ihmisen varustukseen ja mikäli erillistä digikameraa ei taloudesta löydy, on se yleensä osa matkapuhelinta joka kulkee arjessa mukana kaikkialle.

Koska kuvaaminen on nykyisin halpaa, helppoa ja kuvia voi napsia miltei milloin vain, kasaantuu niitä keskivertokuvaajallekin helposti ja huomaamattomasti satojen tai tuhansien megatavujen edestä. Kehityksen edetessä myös tiedon arkistointi on aiempaa helpompaa ja otetut valokuvat jäävätkin helposti muistikortille tai kiintolevyn syövereihin jemmaan odottamaan parempaa päivää. Vastoin yleistä käsitystä, tämän kaltainen tietojen säilömistapa ei kuitenkaan ole turvallisempaa tai varmempaa kuin perinteinen – päinvastoin.

On ironista, että tekniikka joka mahdollistaa tärkeiden ”Kodak- hetkiemme” arkistoinnin sähköiseen muotoon erilaisille massamuisteille onkin todellisuudessa perinteistä tapaa epäluotettavampi. Siinä missä valokuva kestää kehyksissään sukupolvesta toiseen, kiintolevyn käyttöiäksi voidaan laskea 3-5 vuotta. Ulkoiset kiintolevyt ovat mainioita varmistusvälineitä mutta muun kuluttajaelektroniikan lailla eivät millään lailla ikuisia.

Massamuistit voivat hajota sähköverkossa tapahtuvien häiriöiden vuoksi tai niihin kohdistuneen iskun seurauksena. Kyseessä voi myös olla muuten vain viallinen tai elinkaarensa loppuun tullut tuote. Syystä riippumatta seuraukset ovat aina samat – varastoitua tietoa ei voida enää lukea massamuistilta normaalisti ja usein joudutaankin turvautumaan ulkopuoliseen apuun, jotta säilötty tieto saadaan jollakin tapaa pelastettua. Monet maksavat sen enempiä ajattelematta satoja tai jopa tuhansia euroja tietojensa pelastamisesta, sillä miten hinnoitella kuvien muodossa olevat muistot esimerkiksi esikoisestaan, jotka ovat olemassa vain juuri hajonneella kiintolevyllä?

Kehitys on kuitenkin tuonut varmempia ja taloudellisempia tapoja tietojen varmistamiseen ja palauttamiseen. Markkinoille on jo vuosia sitten tullut useita kuluttajille suunnattuja palveluita, jossa asiakkaan on mahdollista varmentaa tärkeät tietonsa ulkoiselle palvelimelle helposti ja huomaamatta. Tiedot eivät tällöin ole alttiita ulkoisille tekijöille ja vahingon sattuessa esimerkiksi kuvat voidaan palauttaa otetuista varmuuskopioista. Lisäksi tietoihin pääsee käsiksi milloin vain ajasta ja paikasta riippumatta.

Yksi kompastuskivi tässäkin asiassa kuitenkin on. Vaikka tarjotut palvelut ovat itsessään toimivia ja yksinkertaisia käyttää, tietoliikenneyhteydet joiden varaan niiden toiminta nojaa ovat maaseudulla kaikkea muuta. Liittymien lähetysnopeudet ovat yleensä niin matalia, että tapauksesta riippuen tiedostojen varmennus verkon yli saattaa kestää useista tunneista jopa päiviin.

Kärsivällinen ihminen saattaa jaksaa odottaa homman valmistumista, mutta surullisen yleiset katkokset 3G- verkossa tai äärirajoillaan toimivassa kupariyhteydessä ovat se viimeinen niitti joka katkaisee kamelin selän.Harva meistä jaksaa päivystää tietokoneen vierellä tuntikausia vahtimassa, että varmistusprosessi menee läpi aiotulla tavalla. Asioiden laita voisi olla toisin, sillä nopealla ja varmatoimisella yhteydellä tiedostojen varmistus tapahtuisi ongelmitta taustalla käyttäjän sitä sen kummemmin huomaamatta ja harmailta hiuksilta vältyttäisiin tässäkin tilanteessa.

Varmistuspalvelut ovat vain yksi esimerkki siitä, miten paljon erilaiset sovellukset tai palvelut joiden on tarkoitus helpottaa arkeamme, nojaavat toimintansa kannalta nopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin. Esimerkkejähän on monia ja tulen kertomaan niistä lisää lähitulevaisuudessa, ennen sitä haluaisin kuitenkin kysyä seuraavaa;

Miten hukassa olemme tämänkin asian kanssa lähitulevaisuudessa mikäli kehitys jatkaa nykyistä tahtiaan, eikä tilanteen korjaamiseksi tehdä mitään?

Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu
Lauri Mäkinen
Projektisihteeri
020 775 0883
lauri.makinen@kylakuitu.fi