Arvoisa ministeri

Kymijoen Kyläkuitu

 

Arvoisa ministeri hyvät vastaanottajat

Viiden minuutin kommenttipuheenvuoro 11.10.2011 laajakaistahankkeen väliarvioinnin työpajassa oli kovin lyhyt aika. Muutoin siellä esille nostetut asiat olivat hyvin asian ytimeen osuvia. Mieltäni jäi vaivaamaan muutamat perustavaa laatua olevat seikat ja haluan ne tuoda vielä esille, kun en niitä rajallisen ajan takia voinut nostaa pinnalle.

Puhuttiin hyvin paljon tietoliikenteen nopeuksista ja niiden tarpeesta. Nopeus ei ole se asian ydin vaan olennainen seikka on ylipäätään liikenteen varma ja häiriötön toiminta. Ainoa ja varma ratkiasu on siis valokuitu. Nopeudet ovat vain sopimuskysymys, koska nyt jo perusmikroissa on sisäänrakennettu tietoliikennekortti joka mahdollistaa 1Gbitin = 1000 Mbitin tietoliikenteen. Uusia kuituverkkoja rakennettaessa ei enään kantaa ostaa 100Mbitin laitteita koska 1Gbitin laite on halvempi. Operaattorilla tällaisessa verkossa nopeuden muuttaminen on vain muutaman näppäinkomennon takana. 1Mbitti vai 1Gbitti, so what. Asia on vain hinnoittelukysymys. Valokuitu on alusta jonka päälle syntyy ja kehittyy muu elektroniikka.

Valokuitu on ja pysyy kuten timantti. On siis erotettava käsitteet valokuitua ja muu kehittyvä infra sen ympärillä. Jo vuonna 1999 saksalainen Siemens testasi että yhdessä kuidussa saavutetaan 1Tbitin nopeus. Se vastaa 18 miljoonaa yhtäaikasta nettiyhteyttä. Suomalaisia on reilu 5milj. Asia ei tietysti ole ihan näin mustavalkoinen, mutta osoittaa sen että valokuitu ratkaisuna kapasiteetin riittävyyden suhteen ei lopu ihan pian. Tällaista kasvuvaraa langattomassa ei ole näköpiirissä. Sen kapasiteetti on ollut rajallinen ja tulee olemaan. Sen nopeutta kasvatettaessa pitäisi rakentaa lisää linkkimastoja. Ovatko “linkkimastometsät” sitten kauniita luonnossa ihmettelee kohta ympäristöihmiset.
Työpajassa tuotiin esille syrjäseutujen haastavat olosuhteet tietoliikenteessä, näin pitikin. Mutta vaille huomiota jäi että tietoliikenne ei toimi juuri ollenkaan langattomasti edes kaikkialla Helsingissä. (Käytännön tieto 11.10.2011 Helsingissä) Täällä Kouvolassa 12km maanteitse keskustasta oman yritykseni toimipaikassa on turha toivo että langaton toimisi, vaikka linkki on parin kilomerin päässä näköetäisyydellä. Muutoin ei ole näköpiirissä mitään kaupallista ratkaisua jolla voisi kuvitella, että saisi nostettua nopeutta yritystoiminnan vaatimalle tasolle. Tietoliikenne on elinehto monelle näin taajamien kupeessakin.

Pitää nähdä mikä vaikutus on vesiteillä ollut asutuksen kehitykselle ja teollisuudelle. Sitten tuli rautatiet ja valtatiet, kehitys jatkui. Nyt olemme uuden perusinfran rakentamisen tiellä – valokuitu. Vaikka tässä puhutaan haja-asutuksesta niin se tukee täysin myös taajamia. Vain tämän valtatien varrelta löytyy ratkaisut menetettyjen teollisuuden työpaikkojen tilalle. Nyt puhutaan valokuidun tarpeellisuudesta tietoliikenteessä ja pääroolissa on internet ja erilaiset palvelut. Nyt ei nähdä sitä, että valokuituverkkoa kyetään käyttämään moneen muuhunkin tekniseen sovellukseen.

Esille nousi myös köyhien osuuskuntien mahdollisuudet rakentaa kuituverkkoja. Rahoitus oli keskeinen kysymys. Tässä on nyt nykyisellä eduskunnalla näytön paikka. Otan tähän malliksi Osuukunta Kymijoen Kyläkuidun joka on perustettu täysin asukaslähtöisesti ja todellisesta tarpeesta. Vakuudet on nyt muutamien lähiviikkojen aikana ratkeamassa, suuntaan tai toiseen.

Teillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa mitä tässä asiassa tapahtuu ( esim.Finnveran päätöksissä), niin että se olisi positiivinen. Silloin kun tuettu toiminta lähtee kohteen sisäisestä todellisesta tarpeesta, se menestyy. Muu yhteiskunnan passivoiva tuki takaa vain yhteiskuntarauhan säilymisen sekä erilaisten tilastojen kaunistumisen. – Ja anteeksi vaan poliittisia irtopisteitä.

Päätös valokuituverkon rakentamisen aloittamisesta olisi selvä postiivinen viesti Kouvolan seudulle.
600 ihmisen työpaikat menetetään vuodenvaihteessa ja kerrannaisvaikutukset päälle.
Voikkaa mentettiin vastikään ja kuntaliitoksen tuomat rahoituspaineet ovat vahvasti esillä tässä kuituasiassa. Kaikki toimet jolla nyt Kouvolan seutua pitää tukea on nostettava käytännön tasolle. Toivoisin että Kyläkuidun alueella näkyisi valoa edes valokuidun päässä.

2015 laajakaistahankkeessa on päävaihe menossa. Sen käyntiinlähtö on ollut takkuista.
Vaikka erilaisia pilotteja on ollut niin nyt olisi syytä vielä käynnistää yksi pilotti.
Se olisi tällaisen köyhän osuuskunnan kuten Kymijoen Kyläkuidun pilotointi.
Missä nähtäisiin kuituverkon vaikutus rakennemuutoksen repimässä alueessa sekä malli rahoitusratkaisusta.

Työpajassa puhuttiin myös kuituverkon takaisinmaksuajasta. Se nähtiin monissa kohdin kannattamattomaksi. Tietoliikenne on asiana niin uusi että sen pitkäaikaisia postiivisia vaikutuksia ei tiedä kukaan. Ovathan operaattoritkin erehtyneet raskaasti kun ovat liian pienillä kuitukaapeleilla 2000 luvun alussa runkoverkkoja vetäneet. Ilman liitäntäkaivoja haarautuvien sivuteiden kohdilla.
Nyt uskottelevat että kuiturakentaminen on kannattamatonta. Sitä se voi olla heille virhearvioinnin seurauksena, mutta kun osuuskunnan kohdalla ei tarvitse tavoitella voittoa, 12% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Tuotto yhteiskunnalle muodostuu monesta eri lähteestä tällaisessa tapauksessa.

(Puhun tässä viestissä sillä tietämyksellä ja kokemuksella minkä olen saanut sellaisen teollisuuden alueelta joka on maailman eniten vahdittu. Ydinenergia tuotanossa käytetyt tietoliikenne ja mittaustekniset ratkaisut on toteutettu pitkälti valokuitutekniikkaan perustuen. Ainakin Suomessa. Tässä korostuu valokuidun varmuus, häiriöttömyys,turvallisuus sekä liikenteen
nopeuden muunneltavuus teknisen kehityksen myötä. Olen itse ollut käynnistämässä näitä ratkaisuja eräällä Suomen laitoksista. Saaden 34 vuoden käytännön kokemuksen. Muu tietämys ja osaaminen perustuu oman mikroyrityksen arjen pyörittämiseen.)

Omalla kohdallani elettyä elämää on takana enemmän kuin edessä ja parrassa viimeinen väri.
Minun ei tarvitse luoda uraa millään tavalla. Voin puhua vapaasti ja jakaa osaamiseni kotiseutuni parhaaksi.

Toivon myös että tämä viesti auttaa Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitua rahoitusratkaisussa. Sekä nostamaan alueen vetovoimaisuutta menetysten korvaamiseksi.

Kouvolan seudun valokuidun vapaaehtoinen talkootyöntekijä.

Voitto Kyynäräinen