Kokemuksia operaattorien tarjonnasta

Kymijoen Kyläkuitu

 

Muistelen aloitelleeni internetin käyttöä joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla, ehkä -95 lopussa ja -96 talvella. Korpulta asensin yhteysohjelman ja selaimen. Alkuun yhteysnopeus oli 14 k/s,mutta pian tuli 28k modeemit ja vanhaa nopeutta pidettiin auttamattomasti hitaana ja vanhanaikaisena eli ns. Palveluntarjoajalla oli kai kuitenkin varastoon ostettuna vanhoja hitaita laitteita ja se kauppasi 14 k modeemia vielä pitkään INTERNET-MODEEMINA ja väitti, että nopeus riittää varmasti vaativaankin selainkäyttöön.

Silloin tuo huvitti, aikaa on kulunut n.15 vuotta, lankapuhelimet on savustettu pois kyliltä kovien kuukausimaksujen avulla. Mutta jotain tuttua on jäljellä. Vanhaa tekniikkaa ja tavaraa on jäänyt nurkkiin kuleksimaan ja niitä kaupataan hyväuskoisille ostajille. @450 verkosta tiedettiin jo rakentamista aloittaessa, että vanhaa tekniikkaahan tässä lämmitellään, mutta kun ei oikein muutakaan ole. Nyt Digita yrittää ajaa verkkoa alas, mutta toiminnalle etsitään jatkajaa, jos hyvin käy, menee tällä vuosi, pari.

Sen siitä saa , kun myy Yleisradion ”tappiollisen” lähetysverkon yksityiselle ostajalle. Nyt käytännössä monopoliyritys Digita tuottaa tosihyvää voittoa-ranskalaisille. Muutahan ei tarvinnut kuin nostaa hintoja.

Tuskin ranskalaiset omaa verkkoaan myyvät.

Nopeus on tosi alun 1,2 megasta hyytynyt 0.7-1,0 megan tasalle. – Ja hiirtä painaessa TV räsähtää ikävänmakuisesti.

Toinen ikuinen lupaus on ollut langaton 3G, joka osittain toimiikin, tosin täällä odotellaan vielä sitä ensimmäistä G:tä, kun ei ole edes matkapuhelinverkkoa (No joo, on sillä toisella operaattorilla). Hauska juttu sattui viime kesänä lohkomistoimituksessa, kun maamittausinsinööri esitteli ylpeänä satelliittipaikannuslaitteitaan ja kuinka saadaan pyykeistä tarkat koordinaatit. Minua hiukan hymyilytti, kun arvasin etukäteen, miten tulee käymään.

Marssittiin metsään ja laite pyykin päälle , vatupassista kupla keskelle ja varmasti suoraan. Satelliitteja löytyi pikkuhiljaa lisää, lopussa jo toistakymmentä, mutta kun ei ollut oikean operaattorin 3G-verkkoa, ei tullut signaalia ,eikä tullut mittauksesta mitään. Onhan se hyvä, kun on uutta langatonta tekniikkaa.

Satelliitti-internetille taitaa käydä samoin kuin maamittarillekin. Naapurikylän isäntä puhui, että kohta tulee internet satelliitista ja lautasen vaan tarvii pihalle. Kysyin, minkälaisella lähettimellä saa satelliittiin paluulähetyksenä vaikkapa hiirenklikkauksen ? Ei osannut sanoa,mutta kai paluukaista 3G-pohjalla tässäkin ratkaisussa on, eli ei tainnut olla ihan symmetrinen yhteys tämäkään.

Vanhan lämmityksestä vielä ns.mokkulayhteydet, jotka toimivat ailahtelevasti, joskus paremmin,joskus huonommin, kuulemani mukaan enempi huonommin. Mutta kun mokkula on operaattorille hyvä bisnes, niin niitä myydään. Tikkua myydään, verkko on valmiina, investointitarvetta ei ole, eikä oikein haluakaan. Mutta sitäkin enemmän on myyntihalua ja halua kerätä rahat talteen. Mobiililaitteissa eli älypuhelimissa ja kannettavissa koneissa tietenkin paras vaihtoehto, mutta kotiyhteydeksi mokkulatekniikka alkaa jäädä tuon vanhan ”pankkimoteemin” kanssa samaan sarjaan.

4G:stä uhkaa tulla samanlainen ikuinen lupaus ja kehityksen jarru kuin 3G:stäkin. Eli mitään ei rakenneta, eikä investoida, kun odotetaan tästä uutta pelastajaa kuin kuuta nousevaa. Ja tämähän on tosi hyvä syy seisoa tumput sojossa. Joskus saatetaan rakentaa suurimpiin taajamiin ja pääteiden varsiin, mutta maaseudun yhteystarjonnan ratkaisijaksi siitä ei ole. Sitäpaitsi nopeus jäisi tässä parhaassakin tapauksessa murto-osaan valokuidusta. Ja siinä vaiheessa,kun maalle saadaan, on aika jo ajanut siitä ohi.

Alussa mainitsemastani 14 k yhteydestä on nopeus noussut n. 1 megaan, joka on n. 71 kertainen.

Eli n. 10-15 vuoden päästä nopeustarve voisi olla 60-80 megab/s , jos samaa tahtia kehitys kehittyy. Jos joku osaa kertoa,millaisella mokkulalla tuollainen nopeus saavutetaan langattomasti haja-asutusalueelle, muutkin kuin minä olivat kiinnostuneita kuulemaan.

Seppo Rasi